Rocky Road ripauksella joulua

Kaverini pojalta, joka on tasan vuoden isoveljeä vanhempi, oli taas jäänyt isot kassilliset vaatteita ja kenkiä pieneksi. Ilmoittauduinkin heti halukkaaksi apajille kun kuulin, että vaatteet ovat lähdössä Kierrätyskeskukseen jos ottajaa ei löydy. Ihan tyhjin käsin en halunnut kasseja mennä kuitenkaan itselleni lunastamaan, joten ajattelin vaatteistaan luopuvan pojankin ilahtuvan jostain makeasta viemisestä. Olin jo kasaamassa ostoskärryihin cookieaineksia kunnes onneksi muistin, että mieleni on jo pidempään tehnyt mieli testata tehdä Rocky Road -suklaapaloja.

Koska eletään jo marraskuun puolella koin luvalliseksi tehdä versiostani hieman jouluisen:

Jouluinen Rocky Road

200 g maitosuklaata
100 g tummaa suklaata
1,5 dl pähkinäsekoitusta
2 kourallista minivaahtokarkkeja
4 piparkakkua
2 tl kanelia

Sulata suklaa vesihauteessa ja mausta kanelilla. Pilko pähkinät ja piparkakut pieniksi paloiksi. Kaada 1/3 suklaasta leivinpaperilla vuorattuun korkeareunaiseen astiaan/vuokaan. Kaada suklaan päälle puolet pähkinöistä, vaahtokarkeista ja pipareista. Kaada päälle 1/3 suklaasta ja sen päälle loput täytteestä. Kaada loput suklaat koko komeuden päälle. Annan jähmettyä jääkapissa ainakin 2 tuntia. Leikkaa haluamasi kokoisiksi paloiksi. Palat kannattaa säilyttää jääkaapissa.

 

Kävi niin harmillisesti, että ihan kaikki palat eivät mahtuneet taitelemaani rasiaa. Jonkun oli siis pakko syödä ylimääräiset pois. Ja voin kertoa ettei siinä kestänyt kauaa...

Taiteilijaelämää

Nyt kun uuteen kotiin on jo kohonnut väliseinät(!) on suorastaan välttämätöntä alkaa miettiä seinien koristelua, eikö?

Kuvassa näkyy osittain meidän pieni olohuoneemme sekä sen takana lastenhuone :)

Monissa blogeissa olen törmännyt kauniisiin tauluihin ja googlaillutkin mistä sellaisia voisi itselleen löytää. Blogiyhteistyötäkin harrastavan Aava Helsingin kokoelmista jo itse asiassa löysin pari itselle mieluista vedosta. Itse en taiteesta mitään ymmärrä ja huomasinkin kiinnittäväni tauluissa huomiota lähinnä kauniiseen värimaailmaan ja muotoihin. Abstraktit ja modernit taulut miellyttävät silmää enemmän kuin selkeä esittävä taide vaikka muotokuvista yms. onkin helpompi ymmärtää kuinka vaikeita niitä on luoda.

Olinkin jo lähes tilaamassa meille olohuonetta koristamaan taulun mutta kun konsultoin muutamaa ystävää sopivasta hinnasta, joka vedoksesta kannattaisi maksaa, sain aina vastaukseksi "Maalaa itse!" Naureskelin ensin ajatukselle, en nimittäin eläissäni ole maalannut mitään ja muutenkin taiteellinen lahjakkuuteni on, no, sanotaanko erittäin hyvin piiloutunut. Asia jäi kuitenkin pyörimään jonnekin takaraivooni ja kun sitten eräänä päivänä löysin Tigerista 60x60 cm canvaspohjan 6 eurolla päätin, että ei se paljoa maksa kokeilla, mitä itse maalatusta taulusta tulisi.

Mitään selkeää visiota taulun ulkonäöstä ei onneksi ollut muutoin kuin värimaailman osalta (musta-valko-harmaa) eikä liiemmin paineita tekniikoista tai muustakaan kun en kerran ikinä mitään ollut maalannut. Enemmänkin maalausta harrastanut ystäväni suositteli käyttämään akryylivärejä ja selvisikin, että äidiltäni löytyi kaapeistaan (se askartelijan aarrearkku..) metallisävyisiä tehosteakryylivärejä. Sitten ei muuta kuin mustaa ja valkoista väriä ostamaan ja pensselit viuhumaan.

Aloin läiskimään väriä canvakseen luottaen intuitioon. Sen nimittäin itsessäni olen aina tunnistanut, että minulla on kohtuullisen hyvä mielikuvitus. Kouluaikoina ainekirjoitus oli helppoa kun sopiva tarina vaan ilmestyi päähäni ja niin kävi nyt maalamisenkin kohdalla. Alun päämäärätön pensselin heiluttelu muuttui nopeasti määrätietoisemmaksi kun canvakselle alkoi rakentua tarina. Tässä siis lopputulos; "Kohti valoa":

Kameralle oli todella vaikea saada tallentumaan sitä, miltä maalaus luonnossa näyttää. Pinnassa on nimittäin käytetty tehostevärejä, jotka saavat pinnan hohtamaan. Sekoitin joihinkin kohtiin maalin sekaan jopa hieman askarteluhilettä, jolloin valon osuessa tauluun tietyssä kulmassa saattaa nähdä pientä kimaltelua.

Olen yllättävän tyytyväinen lopputulokseen, ehkä juuri siksi ettei mitään niin kovin selkeää visiota alkujaan ollut. Luulen, että taulu saattaa ihan oikeasti päätyä koristamaan tulevaa olohuonettamme.

Saattaa olla, että nyt kun talo alkaa olla koko ajan valmiimmassa muodossa, lisääntyvät myös suunnitelmat sisustuksen suhteen täällä blogissakin.

Koristeita itselle ja lahjaksi

Selailin jokin aika sitten äitini askartelulehtiä ja kirjoja ja tavalliseen tapaani oli ideoita päästävä toteuttamaan siltä seisomalta! Ensimmäiseksi askarteluvuorossa olivat valkoisesta askartelumassasta tehdyt joulukoristeet.

Idyllisesti näin kuinka me isoveljen kanssa näitä teemme ja hän saa antaa itse tekemänsä koristeet tarhatätien joululahjapaketissa. No, niinhän siinä kävi, että poika olisi mieluiten keskittynyt kuvioiden täyttämiseen kaikilla mahdollisilla leimasinkuvioilla ja sen jälkeen kuorruttamaan kilolla kimalteella. Ihan suloisia muistoja niistä saatiin itselle mutta luulen kuitenkin, että päiväkodin hoitajat saattavat olla eri mieltä. Niinpä yhteisen askarteluhetken lisäksi tein vielä toisen erän koristeita lasten nukkumaan mentyä. Aika kivoja vaikka viini/glögipullon kaulaan sujautettavia viemisiä näin joulun alla.

Toteutukseen tarvitaan:

- Askartelumassaa (ilmakuivuvaa)
- piparimuotteja
- erilaisia leimasimia
- kimalleliimaa
- ripustusnauhaa

1. Kauli askartelumassapala ohueksi ja tasaiseksi
2. Painele piparimuoteilla kuvioita massasta
3. Nostele kuviot tasaiselle alustalle
4. Tee kuvioihin reikä nauhaa varten esim sukkapuikolla
5. Koristele kuviot haluamallasi tavalla esim. leimasimia ja kimalleliimoja hyödyntäen.

Tein tosiaan paljon erilaisia variaatioita. Tein myös koristeet poikien nimillä varustettuna ja omat versionsa "mummi" ja "vaari" -tekstein. Toimivat hyvin myös pakettikortteina jouluna!

Liitutauluetiketit

Olen ihastunut erilaisiin liitutaulutoteutuksiin ja pari käyttötarkoitusta tällaisille etiketeillekin jo omiin tarpeisiini keksinyt.

Ensimmäinen käyttötarkoitus on isoveljen 4-vuotissynttäreillä. Olen säästänyt ostamiani Froosh-smoothiepulloja (jotka ovat niin hyviä, että niitä tulee ostettua ihan muutenkin kuin pullojen keräyssyistä ;)), poistanut niistä etiketit ja pessyt ja nämä pullot tulevat toimittamaan juomalasien virkaa lapsille juhlissa. Etikettiin kirjoitan liitutaulukynällä jokaisen lapsen nimen.

Toinen käyttötarkoitus on erilaisten purkkien ja laatikoiden nimikointi.

Vielä kun omaisi itse vähän kauniimman käsialan niin näistä saisi vaikka mitä kivaa aikaiseksi..

Onnea!

Arvontaa varten askartelin onnittelukortin ja samalla tuli into tehdä pari korttia omaankin varastoon. Askartelut tein taas äitini aarreaitassa, jossa iskee aina hurja runsaudenpula kun materiaaleja ja mahdollisuuksia erilaisiin toteutuksiin on liikaakin! Onnittelukortteja olisi aina hyvä olla ainakin pari erilaista varastossa koska itselläni ainakin käy hyvin usein niin, että silloin kun kortille todella olisi tarvetta, ei siinä hetkessä olisi aikaa sitä alkaa enää askartelemaan.

Tässä ensin arvontapalkinnoksi päätynyt kortti:

Ja tässä omaan varastoon askarrellut:

Sitten itse asiaan, eli arvonnan voittajaan :) Ajatuksenani oli ollut leikellä pienet lippulappuset jokaisen osallistujan nimellä ja isoveli olisi saanut toimia virallisena voittajan valitsijana (mikä ihme on onnettaren miesversio?!). Asia kuitenkin jäi tekemättä, joten onnettaren virkaa toimi uskollinen random.org. Voittajaksi ylsi tällä kertaa Pingviinimatkalaisten Milla! Paljon onnea voittajalle ja suurkiitokset kaikille osallistujille! Oli ilo, että niin moni ennalta itselleni tuntematon ilmoittautui mukaan.

Iloista pyhäinpäivää!

Oikein hyvää pyhäinpäivää! Meillä on luvassa illanistujaiset kaveriperheen luona. Ajattelinpas, että kun kerran marraskuun puolelle on jo päästy niin eikö ole jo ihan hyvä hetki korkata glögikausi?

PS. Muistuttelen vielä, että huomenna klo 20 arvon voittajan. Vielä ehtii siis osallistua arvontaan!

Behind the scenes: Vadelma-suklaa cupcakes

Marraskuun Unelmien Talo&Koti -lehdessä ilmeistyi pieni reseptijuttu blogiini liittyen. Oli itsestään selvää, että reseptini tulisi olla blogin nimeen sopivasti jonkinlainen cupcake ja pienen harkinnan jälkeen päädyin takuuvarmaan yhdistelmään; suklaaseen ja vadelmaan. Noista kahdesta ihanasta aineksesta syntyi mehukkaita cupcakeseja.

Vadelma-suklaacupcakes

24 mini- ja 12 normaalikokoista cupcakea

150 g margariinia

1 ½ dl ruokosokeria

2 munaa

3 dl vehnäjauhoja

½ dl tummaa kaakaojauhetta

0,5 tl bourbonvaniljapulveria tai 1 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

1 prk (200g) kermaviiliä

n. 100 g maitosuklaata

3 dl vadelmia

Kuorrutus

50 g pehmeää margariinia

4 dl tomusokeria

100 g maustamatonta tuorejuustoa

2 riviä maitosuklaata

2 rkl tummaa kaakaojauhetta

Vaahdota pehmeä margariini ja sokeri. Lisää munat joukkoon yksi kerrallaan samalla hyvin vatkaten. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, vaniljapulveri ja leivinjauhe keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan vuorotellen kermaviilin kanssa. Lisää lopuksi vadelmat ja karkeaksi rouhittu suklaa varovasti käännellen.

Jaa taikina paperisiin muffinssivuokiin noin ¾ vuokien tilavuudesta. Paista muffinssipellillä uunin keskiosassa 200 asteessa noin 15 minuuttia. Anna leivonnaisten jäähtyä.

Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa pienellä teholla. Vatkaa tuorejuusto, margariini, kaakaojauhe ja tomusokeri tasaiseksi massaksi.

Lisää hieman jäähtynyt suklaa tuorejuustoseokseen ja vatkaa huolellisesti. Pursota cupcakesien päälle ja koristele halutessasi vielä esimerkiksi tuoreilla vadelmilla, suklaapalalla tai nonparelleilla.

Sitten kun cupcaket oli saatu tehtyä, piti vielä saada edustava kuva niistä..

Itse lehteen tuli vain pieni sivun nurkka aiheesta, itse resepti löytyy lehden nettisivuilta.